
Hee, uuden "Ysärinostalgiaa" aiheen ensimmäinen osa onpi tässä. Syytän nostalgiafiiliksestä ainakin osittain That Guy:n (linkeissä) Nostalgia Critic videoita. Koska jenkeillä kuitenkin on muistoja vähän toisista asioista kun meillä täällä Suomessa, ajattelin koota yhteen mukavia muistoja omasta lapsuudesta. Haastan myös kaikki muut ysärillä lapsuuttaan viettäneet kaivelemaan päätään!
Nyt vuorossa ovat siis aikakauden lelut omasta näkövinkkelistäni.
**** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** ****
My Little Ponit
Nämä olivat kova juttu meikätytölle. Perimätiedon mukaan kutsuin niitä jossain vaiheessa "mailitus"poneiksi xD. Yllä oleva, mallista tänään piirtämäni poni (Boysenberry Pie) on yksi omistamistani. Muistaakseni kokoelmassani oli jotain parikymmentä ponia, mikä oli tuohon aikaan hirveästi. Kaikki ponini olivat G1 eli ensimmäistä, "sitä oikeaa" sukupolvea. Lemppareitani olivat yksisarviset ja pegasus-ponit, luultavasti MLP tv-sarjan vaikutuksen takia: ovathan taikavoimat ja lentotaito ihmeellisiä ominaisuuksia. Tv-sarja antoi myös ideoita ponileikkeihin, joissa usein piti muun muassa varoittaa joitain muita poneja lähestyvästä vaarasta tai lentää suuria matkoja (toisin sanoen mentiin ympäri huonetta poni kädessä). Leikin poneilla myös ulkona ja kylvyssä xD
Pitää jossain vaiheessa sukeltaa synnyinkodin varastoon nostalgisoimaan vähän lisää :)
P.S. Nostalgiannälkään löytyy hyvä englanninkielinen, kataloginomainen ponisivu täältä.
Dinosaurukset
Tämän obsession sytytti luultavasti Steven Spielbergin Jurassic Park -leffa silloin kun se tuli joskus töllöstä ensimmäistä kertaa. Jotain vaikutusta oli ehkä myös Maa Aikojen Alussa -elokuvilla, tosin ensimmäinen liskopiirrustukseni ajoittuu 3-5 ikävuoteen eli perustukset olivat kaiketi jo paikoillaan. Muistaakseni sitten Helsingin Luonnontieteellisestä museosta ostettiin ainakin joku kova, muovinen dinosauruslelu. Omistin sitten lopulta kolme dinoa: Spinosauruksen (lemppari), Brontosauruksen ja Brachiosauruksen. Ei ole kyllä harmainta aavistusta mitä tai miten dinoilla leikin. Kai siinä jotain karjahtelua oli :P
Sitten jossain vaiheessa meille hankittiin dinosaurusmuistipeli, joka iskosti mieleen monia eri lajinimiä: Allosaurus, Triceratops, Velociraptor, Pterodactyl(us), Stegosaurus jne. En muista monta kertaa hävinneeni tuossa muistipelissä xD
Barbit
Mitäpä barbeilla ei olisi leikitty? Ystävyyssuhteet, romanssit, lomamatkat ja muotinäytökset kuuluivat kaikki leikkien vakiokalustoon. Barbeilla tuli leikittyä ulkona aika usein. Muistan erityisesti barbit punaisessa avoautossaan kesän vehreällä nurmella ja sen kerran, kun leikimme barbeilla talven pakkassäässä (yritimme silloin rakentaa lumen kovettuneesta pintakerroksesta jotain leikkiin sopivaa). Mieleen on painunut myös yksi viimeisistä leikeistä mummolan hiekkarannalla Baywatch-rekvisiitan kanssa.
Inhosin aina barbien oheistavaroiden mitoituksia: hevoset olivat liian pieniä suhteessa nukkeihin, eikä punaisessa avoautossa totta vie ollut väljät oltavat. Tosin näin jälkeenpäin ajatellen eivät nukkienkaan mittasuhteet olleet kunnossa...
Leikin barbeilla monituiset vuodet, mutta ne eivät onnistuneet tekemään yhtä suurta vaikutusta kuin ML -ponit. Lempibarbini ei tainnut edes olla Barbie vaan joku blondin ruskeahiuksisista ystävistä. Leikkasin myös jossain vaiheessa yhden barbin nilkkaan ulottuvat hiukset todella lyhyiksi, kun taas ponien harjoihin tai häntiin kajoaminen ei olisi tullut kysymykseenkään.
Barbiharrastuksesta on kuitenkin jäänyt tietty alttius muun muassa sellaisia hömpötyksiä kohtaan kuin The Sims 2 -peli. Lapsuuden muotileikkien sijaan latailen netistä peliin kaiken maailman ilmaissisältöä. Virtuaali"barbini" voivat sitten täyttää vaatekaappinsa sadoilla eri luomuksilla ja sisustaa kotinsa paremmin kuin aidot barbit konsanaan. O tempora! O mores!
**** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** ****
Tällaisia lapsuusmuistoja tällä kertaa. Ensi kerralla jotain enemmän aikaan sidottua, nimittäin ysärin lastenohjelmat!

2 kommenttia:
Voi että, kultaiset lapsuusmuistot palasi oikein hyökynä mieleen kun luin sinun lelukokemuksia XD Paljon on tuttua, itekin olin aivan älytön MLP-fani, mulla ei tosin ollut niitä kuin "vain" vajaa kymmenkunta... Ja niistäkin taisi pari olla jotain halpisversioita :P Älyn hieno ponikartano mulla tosin oli, joskus 5-vuotiaana joululahjaksi saatu. Sitä huudon ja kiukuttelun määrää, kun yhdessä vaiheessa jo luultiin että isoäiti oli meillä siivoillessaan heittänyt vahingossa mun ponit pois! Tämä siis sittenkin, vaikken niillä enää siinä vaiheessa aktiivisesti leikkinytkään :) Mutta ihme ja kumma, toissakesänä ne löytyikin meidän ullakolta, ja täytyy sanoa että vielä näin vanhuksenakin löytö lämmitti :)
Barbeja mulla oli varmaan saman verran kuin poneja, muistan hyvin varsinkin tuon hevosahdistuksen! Ja hiuksia tuli leikeltyä myös, kerran vetäisin yhden barbin jopa kaljuksi (olin kuitenkin silloin varmaan jo jotain kymmenen)... Syytä en oikein muista, ehkä turhauduin kun en saanut latvoja tasaisiksi? :P Lapsuuden "traumoihin" kuului sekin, että mulla ei koskaan ollut ainuttakaan Keniä, joten koti ym. -leikeissä oli pakostakin kaksi äitiä. Siksiköhän en koskaan ole nähnyt mitään kummallista sateenkaariperheissä ? XD
Dinosauruskausi oli mullakin Jurassic Parkin jälkeen, löysin kesälomalla samaiselta ullakolta laatikollisen jotain vanhoja piirustuksiani, ja eikös siellä komeillut dinoaiheinen melkein päällimmäisenä. Leluja mulla ei ollut kuin jotain ihan pieniä pääsiäismunasta saatuja, mutta hieno tarrakirja sen sijaan kyllä.
Aika yhteneviä näyttää siis meidän ysärilapsien "suuret" lelumuistot olevan :) Mutta nyt taidan laittaa tälle hehtokommentilleni pisteen, thanks for sharing ja hauskaa viikonloppua! <3
Tosi hauskoja lelumuistoja, ilolla luin :) Taisin olla pienenä jonkinlainen poikatyttö, koska nuket, barbit tai ponit eivät koskaan oikein iskeneet. Parhaimmillaan mulla taisi olla kolme barbia ja muutama poni, joilla en paljonkaan leikkinyt. Olivat varmaan lahjoja minua vähemmin tuntevilta sukulaisilta. Enemmän mua kiinnostivat legot, joita löytyi aika paljon sekä dubloina että pikkuisina versioina. Myös isän rakentama nukkekoti oli jossain vaiheessa kova juttu ja sisustin sitä innolla. En oikein osannut leikkiä yksin mielikuvistusleikkejä, joten kavereiden puutetilassa mieluummin piirsin tai muovailin (tai katsoin Pikku Kakkosia nauhalta)... Tosi kiva idea tämä ysärisarja, voisinkin varastaa oman blogin käyttöön :)
Lähetä kommentti