tiistai 28. lokakuuta 2008

Kulutuspäivä

Tänään käppäilin luentojen jälkeen kaupungille varaamaan hiustenleikkuuaikaa tutusta kampaamosta. Edellisestä kerrasta oli jo ehtinyt kulua pari kuukautta, missä ajassa lyhyt tukkani oli jo ehtinyt kasvaa lässähtäneeksi mopiksi. No, sain ajan reilun tunnin päähän kysymishetkestä ja suuntasin viettämään luppoajan Anttilan leffaosastolle hyviä tarjouksia vilkuilemaan. En odottanut löytäväni mitään, mutta sitten huomasin roiman hinnanalennuksen parissa leffassa, joita olin pitänyt silmällä jo kesästä lähtien. Kaappasin ne oitis kynsiini ja suuntasin kassalle. Nyt dvd/cd-tornissani nököttävät myös nämä ihanuudet:

Kampaajan jälkeen oli tarkoitus suunnata vain suoraan kämpille, mutta eksyin Seppälään tarkastelemaan Link-malliston vaatteita. Eksyin niiden kanssa myös pukukoppiin ja niinhän siinä kävi, että osa lähti mukaan. Tämähän ei ole vaateblogi, mutta halusin kerran kokeilla vaatekuvausta, joten täältä pesee.

Olin lähes satavarma, etteivät Linkin mustat vakosamettihousut istuisi minulle, mutta jo heti jalkaan vedettäessä tiesin olleeni väärässä. Housut ovat yleensä ongelmallisia ostoksia minulle, mutta nämä toimivat oikein hyvin matalan vyötärölinjansa takia. Näiden kohdalla voin hyvin tunnustaa: I <3 link (kuten lukee merkin kaikissa paidoissa nurjalla puolella). Kuvan paita kuuluu myös ihqu-luokkaan, koska kuviossa on tyyliteltyjä lintuja sydämien kanssa. Sini <3 lintuja (ja näki muuten tikan kotimatkalla = huippua).

Linkin pitkä hupparineulepaita kömpi ostoskassiin pienen harkinnan jälkeen. Syytän noita ihania pom-pomeja, joilla tulen varmasti leikkimään aina kun paita on päällä xD Meikäläisen ilme kuvassa on kyllä niin hoh-hoijaa että. No, poistin sentään häiritsevät demonisilmät (ja lisäsin toisesta kuvasta balanssin takia tuon käsihomman).

Viimeinen paita on perus pitkähihainen, joka kelpaa ilmojen viiletessä myös esim. hupparin alle:

Että sellainen kulutuskierros. Nyt ei tarvitse puoleen vuoteen käydä vaateostoksilla :) (näin sanoo sekä rahapää että huomattavan täysi vaatekaappi). Ensi kertaan, jolloin palataan taas tuttuihin aiheisiin.

sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Rikkaimuri: Google kuvahaku "challenge"

Rikkaimurissa featuroin muilta bloggaajilta emuloimiani ideoita. Toisin sanoen älkää odottako omaperäisyyttä tästä "sarjasta". Google-kuvahaku haasteen nykäisin NooNoon blogista (linkeissä) ja sehän vaikutti hauskalta hommalta näin eh, myöhäisillan päätteeksi.

Säännöthän ovat:

- kirjoita vastaus kysymykseen googlen kuvahakuun ja näpäytä hae
- valitse mikä tahansa ensimmäisen sivun kuvista


Ookei, valmiina, paikoillanne...

1. Ikäsi seuraavana syntymäpäivänäsi?

ennen tässä oli

Applen iMac 24" :P

(muuten, jos haluatte saada kunnon naurut niin käykää mydigitallife.info sivuilla tsekkaamassa konesuomennos. meinasin kuolla nauruun lemme tell you that)
nyt (teknisten vaikeuksien takia)

2. Minne haluaisit matkustaa?

Tokioon

3. Lempipai
kkasi?

Internet (what a shocker)

4. Lempitavarasi?

Tietokone (noooo, really?)

5. Lempiruokasi?

Kanapasta

6. Lempieläimesi?

Tiira
(kuva by Antti Partanen. ensimmäisellä sivulla ei ollut hienoa neutraalimman lähteen kuvaa joten on tarpeen antaa krediitit näkyvästi kuvan ottajalle)

7. Lempivärisi?

Turkoosi

8. Kulkuneuvosi?

Jalat

9. Mitä teit viime lauantaina?

Olin häissä ^^

10. Mitä teit viime sunnuntaina?

Matkustin Pendolinolla (kuva by vr)

11. Keneltä näytät?

Delta Goodremiltä (joku aussilaulaja/juontaja o_O)
(lol, minäkin käytin tähän My Heritagen kasvojen"tunnistusta")

Hooh, siinäpä se. Vei enemmän aikaa kuin kuvittelin, mutta ei se mitään. Huomenna ei tarvitse herätä aikaisin :P

lauantai 11. lokakuuta 2008

Ysärinostalgiaa: tv-piirretyt



Nostalgisointi senkun jatkuu! Tässä osassa sukelletaan piirrettyjen lastensarjojen ihmeelliseen maailmaan. Itse tosin katsoin niin monia sarjoja, etten kirjoita tässä kuin niistä, joista on vielä vuosienkin jälkeen jotain sanottavaa.

******************************
Alfred J. Kwak

Alfredille on pakko antaa ykkössija. Tämä piirretty ei todellakaan ollut mitään pehmokamaa, sillä päähenkilö joutuu kosketuksiin hyvin vakavien yhteiskunnallisten ongelmien, kuten rasismin, orjuuden ja tyrannian kanssa. Minusta piirretyn tekijät ansaitsevat kaikki kiitokset siitä, etteivät pitäneet lapsiyleisöä liian herkkänä vastaanottamaan sen sisältöä. Tällaisia tietyllä tapaa uraa uurtavia piirrettyjä saisi olla nykypäivänä lisää samaa mantraa toistavien kilpailu-/keräily-/taistelusarjojen kustannuksella. Tosin hyviä uutisia nostalgianälkäisille! Alfred J. Kwak esitetään uusintana Kakkosella YLE:n sanoin "näillä näkymin kesällä 2009". Pitäisikö sanoa vihdoin, sillä sarjaa on pyydetty uusintaan ties kuinka kauan.

Turtles - mutanttikilpikonnat

No kyllä! Olin yhteen aikaan hirveä fani. Kilpparit oli täynnä huumoria (joka silloin huvitti), toimintaa ja pitsan syöntiä. Rafael(lo) oli oma suosikkini, varmaankin osittain käyttämiensä tikarinnäköisten Sai-aseiden takia (en suinkaan luntannut termiä wikistä xD), jotka olivat mielestäni siistit. En näin jälkeenpäin muista sarjan tapahtumista paljon muuta kuin ikuisen taistelun Silppuria ja äijän pahisjoukkoja vastaan, minkä lomassa kilppariveljekset nahisevat ja vitsailevat minkä ehtivät.

muita samankaltaisia sarjoja: Prätkähiiret (jep, katsoin myös tätä sarjaa xD) Hämähäkkimies (no ihan klassikko tämäkin)

Peukaloisen retket

Niiils Holgerssoooon *hoilaa*. Ehkä yksi tarttuvimmista tunnusmusiikeista tuon ajan lastenohjelmissa. Peukaloisen retket oli yksi lempisarjoistani: yhtä suurta seikkailua Inkeri Walleniuksen upean äänen saattelemana. Smirre-kettu on jäänyt erityisesti mieleen ainaisena juonittelijana ja ilkimyksenä, jota ilman en voi tarinaa kuvitella. Pidin myös sarjan hanhista: kaikilla oli oma persoonallisuutensa. Jostain syystä en erityisemmin pitänyt Nilssistä, varmaankin koska hän oli sarjan alussa niin ilkeä xD

Taotao

Viisas pandaäiti kertoo pojalleen ja tämän ystäville opettavaisia tarinoita. Taotao toimi omalla kohdallani juuri siksi, että jokaisessa kertomuksessa oli uudet hahmot ja tarinat olivat mielenkiintoisia. Piirrostyyli erosi myös hieman totutusta, mikä lisäsi Taotaon viehätystä. Inkeri Wallenius toimi tämänkin sarjan kertojana.

My Little Pony

Tottahan toki ponifani katsoi oheispiirrettyä! Pidin piirretystä huvittavan paljon, tosin ääninäyttely oli kauheaa jo nuorille korvilleni. En koskaan ymmärtänyt miksi sarjassa laulettiin niin paljon kun kukaan ei pysynyt minkäänlaisessa sävelasteikossa! Muistan erityisen hyvin yhden jakson/jaksokokonaisuuden, jossa ponit kohtasivat ilkeitä luuskannäköisiä puolihevosia tms. ja joutuvat pakenemaan - samalla tietysti hoilaten. Toisessa kokonaisuudessa taas keijukaisponit olivat vaarassa; aivoista löytyy kuvaa, jossa ponien hennot siivet olivat tarttuneet yhteen olisiko ollut hunajan takia. Kaikkea sitä muistaa vielä yli kymmenen vuoden jälkeen töllötyksestä xD

muita samankaltaisia sarjoja: Halinallet (kai sarja tuli töllöstä tuohon aikaan? Meillä oli muutamia VHS-kasetteja sarjasta, mutta en muista milloin sitä televisioitiin. Pahis Sydämetön - sanokaa miksi pahikset jäävät usein parhaiten mieleen - oli vastaan kaikkea kivahalihipsis-onnea)

Muumilaakson tarinoita

Muumit oli ja on tietyllä tapaa edelleen yksi suosikeistani. Kotona nauhoitettiin monet muumijaksot ja jossain vaiheessa meillä oli alkuperäisistä jaksoista melkein kaikki, mutta tilanpuutteen takia kasetit joko heitettiin pois tai jaksojen päälle nauhoitettiin. Tämä on yksi sarja, jonka haluan näyttää omille lapsilleni, jos joskus saan niitä. Muumilaakson tarinoita on lämminhenkinen piirretty, joka kertoo omat opetuksensa ilman suurempaa alleviivaamista. Hahmot eivät suinkaan ole täydellisiä: kaikki varmaan muistavat Nipsun ahneuden ja Pikku-Myyn uhkarohkeuden. Vaikka muumit joutuvat mitä erilaisimpiin seikkailuihin, jakson (tai jaksojen jos oli kyseessä jatkis) lopussa kaikki oli taas hyvin. Tarinan lisäksi muumien vahvuus oli loistava ääninäyttely, josta ei heikkoa lenkkiä löytynyt. Kouluarvosana alkuperäiselle sarjalle (sillä valitettavasti joku hullu keksi tehdä kaameita uusia jaksoja pari vuotta myöhemmin) on ehdoton kiitettävä.

******************************
Tässä ei suinkaan ollut kaikkia piirrettyjä sarjoja, joita tapitin ysärillä, mutta tajusin, että saisin istua koneen ääressä vielä useita tunteja jos yrittäisin kronikoida kaikki. Toisekseen monista sarjoista en muista sitä vähää mitä ylläolevista. Esimerkiksi Tohtori Sykerö oli yksi lempisarjoistani, mutta en voi kuollakseni muistaa siitä mitään erityisen konkreettista. Siispä päätän kalinani suosiolla tähän ja ojennan viestikapulan edelleen muille ysärin kasvateille. Täyttäkää aukot, laajentakaa, muistelkaa!

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Ysärinostalgiaa: lelut


Hee, uuden "Ysärinostalgiaa" aiheen ensimmäinen osa onpi tässä. Syytän nostalgiafiiliksestä ainakin osittain That Guy:n (linkeissä) Nostalgia Critic videoita. Koska jenkeillä kuitenkin on muistoja vähän toisista asioista kun meillä täällä Suomessa, ajattelin koota yhteen mukavia muistoja omasta lapsuudesta. Haastan myös kaikki muut ysärillä lapsuuttaan viettäneet kaivelemaan päätään!

Nyt vuorossa ovat siis aikakauden lelut omasta näkövinkkelistäni.

**** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** ****

My Little Ponit

Nämä olivat kova juttu meikätytölle. Perimätiedon mukaan kutsuin niitä jossain vaiheessa "mailitus"poneiksi xD. Yllä oleva, mallista tänään piirtämäni poni (Boysenberry Pie) on yksi omistamistani. Muistaakseni kokoelmassani oli jotain parikymmentä ponia, mikä oli tuohon aikaan hirveästi. Kaikki ponini olivat G1 eli ensimmäistä, "sitä oikeaa" sukupolvea. Lemppareitani olivat yksisarviset ja pegasus-ponit, luultavasti MLP tv-sarjan vaikutuksen takia: ovathan taikavoimat ja lentotaito ihmeellisiä ominaisuuksia. Tv-sarja antoi myös ideoita ponileikkeihin, joissa usein piti muun muassa varoittaa joitain muita poneja lähestyvästä vaarasta tai lentää suuria matkoja (toisin sanoen mentiin ympäri huonetta poni kädessä). Leikin poneilla myös ulkona ja kylvyssä xD

Pitää jossain vaiheessa sukeltaa synnyinkodin varastoon nostalgisoimaan vähän lisää :)

P.S. Nostalgiannälkään löytyy hyvä englanninkielinen, kataloginomainen ponisivu täältä.

Dinosaurukset

Tämän obsession sytytti luultavasti Steven Spielbergin Jurassic Park -leffa silloin kun se tuli joskus töllöstä ensimmäistä kertaa. Jotain vaikutusta oli ehkä myös Maa Aikojen Alussa -elokuvilla, tosin ensimmäinen liskopiirrustukseni ajoittuu 3-5 ikävuoteen eli perustukset olivat kaiketi jo paikoillaan. Muistaakseni sitten Helsingin Luonnontieteellisestä museosta ostettiin ainakin joku kova, muovinen dinosauruslelu. Omistin sitten lopulta kolme dinoa: Spinosauruksen (lemppari), Brontosauruksen ja Brachiosauruksen. Ei ole kyllä harmainta aavistusta mitä tai miten dinoilla leikin. Kai siinä jotain karjahtelua oli :P

Sitten jossain vaiheessa meille hankittiin dinosaurusmuistipeli, joka iskosti mieleen monia eri lajinimiä: Allosaurus, Triceratops, Velociraptor, Pterodactyl(us), Stegosaurus jne. En muista monta kertaa hävinneeni tuossa muistipelissä xD

Barbit


Mitäpä barbeilla ei olisi leikitty? Ystävyyssuhteet, romanssit, lomamatkat ja muotinäytökset kuuluivat kaikki leikkien vakiokalustoon. Barbeilla tuli leikittyä ulkona aika usein. Muistan erityisesti barbit punaisessa avoautossaan kesän vehreällä nurmella ja sen kerran, kun leikimme barbeilla talven pakkassäässä (yritimme silloin rakentaa lumen kovettuneesta pintakerroksesta jotain leikkiin sopivaa). Mieleen on painunut myös yksi viimeisistä leikeistä mummolan hiekkarannalla Baywatch-rekvisiitan kanssa.

Inhosin aina barbien oheistavaroiden mitoituksia: hevoset olivat liian pieniä suhteessa nukkeihin, eikä punaisessa avoautossa totta vie ollut väljät oltavat. Tosin näin jälkeenpäin ajatellen eivät nukkienkaan mittasuhteet olleet kunnossa...

Leikin barbeilla monituiset vuodet, mutta ne eivät onnistuneet tekemään yhtä suurta vaikutusta kuin ML -ponit. Lempibarbini ei tainnut edes olla Barbie vaan joku blondin ruskeahiuksisista ystävistä. Leikkasin myös jossain vaiheessa yhden barbin nilkkaan ulottuvat hiukset todella lyhyiksi, kun taas ponien harjoihin tai häntiin kajoaminen ei olisi tullut kysymykseenkään.

Barbiharrastuksesta on kuitenkin jäänyt tietty alttius muun muassa sellaisia hömpötyksiä kohtaan kuin The Sims 2 -peli. Lapsuuden muotileikkien sijaan latailen netistä peliin kaiken maailman ilmaissisältöä. Virtuaali"barbini" voivat sitten täyttää vaatekaappinsa sadoilla eri luomuksilla ja sisustaa kotinsa paremmin kuin aidot barbit konsanaan. O tempora! O mores!

**** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** **** ****
Tällaisia lapsuusmuistoja tällä kertaa. Ensi kerralla jotain enemmän aikaan sidottua, nimittäin ysärin lastenohjelmat!